Taidemaalari Richard Hallin jalanjäljissä

  Yleiskuva taiteiden näyttelypaviljongin sisätiloista, 1889. Musée Carnavalet, Histoire de Paris Kuva: Wikimedia Commons   Maailmannäyttelyitä oli järjestetty vuodesta 1851 alkaen. Niissä esiteltiin mm. uusia teknisiä keksintöjä, rakentamista, tiedettä, kulttuuria ja taidetta. Näyttelyihin osallistui valtioita ja yrityksiä. Vuoden 1889 maailmannäyttely pidettiin Pariisissa. Se oli avoinna 6.5. - 31.10.1889. Näytteillepanijoita oli reilut 61 000 ja kävijöitä yli 32 miljoonaa. Sitä varten rakennettiin suuria näyttelyhalleja ajan uusimmalla rakennustekniikalla. Maailmannäyttelyt olivatkin aikansa megatapahtumia, joissa uudet ideat ja keksinnöt levisivät - elettiinhän aikaa kauan ennen televisiota ja Internetiä. Richard Hall osallistui maailmannäyttelyyn ruotsalaista taidetta esittelevässä osastossa. Hänen opiskeluaikainen ystävänsä Richard Bergh toimi näyttelyn komissaarina. Se selittänee Hallin mukana olemisen, vaikka hän oli asunut Ranskassa jo lähes yhdeksän vuotta. Tämän blo...

  Philippe Tassier: Le Pouldu : maatilan pihapiiri, noin 1910 Lähde: Wikimedia Commons Richard Hall on kertonut asuneensa Bretagnessa kuuden vuoden ajan. Se lienee ajoittunut vuodesta 1887 tai 1888 vuoteen 1893, kuten aiemmassa blogitekstissä kirjoitin. Ilmeisesti Hall perheineen asui lähes koko tuon ajan Le Pouldussa. Se on pieni kylä meren rannalla Bretagnen etelärannikolla, Quimperistä kaakkoon. Hallin muutto liittyi isompaan muoti-ilmiöön: tuolloin taiteilijat matkustivat sankoin joukoin Bretagneen. Siellä koettiin olevan autenttista, omaleimaista kulttuuria ja maalauksellisia maisemia. Lähdeaineistona olen käyttänyt Akseli Gallen-Kallelan museon toteuttamaa julkaisua Taiteilijoiden Bretagne 1800-luvun lopussa (1998) sekä kahta Ranskassa julkaistua kirjaa pohjoismaisista taiteilijoista Bretagnessa: Artistes finlandais en Bretagne 1880-1890 (1990) ja Échappées nordiques: Scandinavian and Finnish Artists in France 1870-1914 (2008). Nämä ovat toistaiseksi ainoat löytämäni uude...

Richard Bergh: Den lille krymplingen /  Pojke från Concarneau, 1881 (Pieni rampa / Poika Concarneausta) Öljy kankaalle, 90 x 70 cm Ruotsin kansallismuseo Kuva: Cecilia Heisser, Ruotsin kansallismuseo Kuten totesin blogikirjoituksessa Laurensin ja Benjamin-Constantin opissa , ovat Richard Hallin Pariisissa suorittamat jatko-opinnot toistaiseksi hämärän peitossa. Ruotsin valtion kolmen tuhannen kruunun matka-apuraha oli tarkoitettu kahden vuoden jatko-opintoihin. Hall muutti Pariisiin syksyllä 1881, joten sen perusteella voi laskea, että apuraha riitti syksyyn 1883 saakka. Tämän jälkeen opiskelu ja vapaampi elämä piti vaihtaa tulojen ansaitsemiseen maalausten myynnistä.  Tiedämme myös, että Hall avioitui vuonna 1881 sveitsiläisen serkkunsa Julie Cornetzin kanssa. Lisäksi hän on kertonut jakaneensa muutaman vuoden ajan ateljeen Tukholman-aikaisen opiskelutoverinsa Richard Berghin kanssa, joka oli hänen hyvä ystävänsä. Pohjoismaiset taiteilijat muodostivat 1880-luvulla Pariisissa ...

  Edward Hall, visiittikortti, ajoittamaton Kuva: Valokuvaamo John Englund Lähde: Satakunnan Museo Richard Hallin isoveli Edward syntyi 31.8.1857 Helsingissä. Perhe muutti Poriin kirkonkirjan mukaan 19.12.1859. Sieltä perhe muutti vuonna 1864 Helsinkiin ja mahdollisesti vuonna 1867 Lontooseen. Edelleen Hallin perhe muutti Tukholmaan vuoden 1875 paikkeilla. Kerron tarkemmin näistä ajoista Richard Hallia käsittelevässä blogikirjoituksessa Lapsuus . Tiedossani ei ole, missä Edward Hall opiskeli ammattiin. Työura 1880-luvulla Edward Hall työskenteli Joensuussa Gustaf Cederberg & Co -yhtiössä, joka omisti sahoja. Sieltä hän siirtyi 1890-luvun alussa Noormarkkuun A. Ahlström Oy:n palvelukseen. Maarit Grahnin väitöskirjasta Perheyhtiö ja paikallisuus: A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa (Turun yliopisto 2014) ilmenee Edward Hallin rooli yhtiön ensimmäisen sukupolvenvaihdoksen aikaan: Yhtiön perustaja Antti Ahlströmin kuoli 10.5.1896. Sen jälkeen yrityksen hallinto o...

 Äiti Alexandrine Zélie Hall Jos Richard Hallin isällä oli kiehtova elämäntarina, niin sama pätee hänen äitiinsä. Alexandrine Zélie Hall, omaa sukua Cornetz, oli syntynyt Sveitsissä - miten hän päätyi Suomeen? Vastaus on toistaiseksi hämärän peitossa, mutta kerron tässä sen mitä tähän mennessä olen saanut hänestä selville. Sveitsistä Suomeen Kirkon virkatodistuksen mukaan Alexandrine Hall oli syntynyt Neuchâtelissa 12.2.1834. Tarkemmin ottaen hän lienee ollut kotoisin Cortaillod-nimiseltä paikkakunnalta aivan Neuchâtelin vierestä. Näin kerrotaan hänen kuolinilmoituksissaan, joita useat sanomalehdet julkaisivat 86 vuotta myöhemmin. Helsingin kaupungin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirjoihin on merkitty, että hän käytti alun perin nimeä Zelie Alexandrine Cornetz. Lisäksi kirkonkirjoissa on merkintä: "27.10.1856 muuttanut Pohjan seurakunnasta lähtetetyn muuttosetelin / kuulutustodistuksen mukaan. Mukana todistus Repulique & Canton de Neuchatelista, joka on päivätty 13.8.18...

  Huberin talo Yrjönkadun ja Hallituskadun kulmassa Porissa kuvattuna vuonna 1898. Kuva: Edward Hall, Satakunnan Museo Hallin perhe muutti useita kertoja Richard Hallin lapsuudessa. Tämän tekstin tärkeimmät lähteet ovat seurakuntien virkatodistukset sekä Richard Hallin haastattelu, jonka hän antoi Uusi Suometar -sanomalehdelle vuonna 1909 . Haastattelussa hän on kertonut myös lapsuusvuosistaan.  Täsmällisintä tietoa perheen muuttojen ajankohdista saa seurakuntien virkatodistuksista, joihin on kirjattu muuttopäivämäärät. Seurakuntien rekisterit ovat aluekohtaisia, joten olen tilannut virkatodistuksia kahdesta seurakunnasta. Rekisterien suuri asiakasryhmä ovat sukututkijat, ja virkatodistukset ovat maksullisia. EU:n tietosuoja-asetus GDPR ei koske kuolleita henkilöitä.  Varhaislapsuus Porissa Richardin isoveli Edward syntyi 31.8.1857, ja perhe muutti Poriin 19.12.1859. Richard syntyi viisi kuukautta myöhemmin 18.4.1860 osoitteessa Yrjönkatu 2. Richard Hallin kummeina oliva...

  Jean-Paul Laurens: La Délivrance des emmurés de Carcassonne, 1879 Öljy kankaalle, 430 x 350 cm Musee des Beaux-Arts de Carcassonne Lähde: Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0 Olen kertonut Richard Hallin Ruotsin valtiolta saamasta matka-apurahasta blogikirjoituksessa Kuninkaallinen mitali . Se mahdollisti hänelle jatko-opiskelun Pariisissa, joka oli tuohon aikaan Euroopan kuvataiteen keskus. Valtiollisen taidekoulutuksen suhteen Ranskassa oli samanlainen tilanne kuin Ruotsissa: l'École des beaux-arts de Parisin opetus koettiin vanhanaikaiseksi, minkä johdosta yksityiset taidekoulut olivat suosittuja.  Tunnetuimpia kouluja olivat mm. Académie Julian ja Académie Colarossi. Lisäksi monet taiteilijat pitivät yksityisoppilaita. Kysyntää opetukselle riitti, koska nuoret taiteilijanalut matkustivat Pariiisiin monista maista. Suomalaisista taiteilijoista mm. Akseli Gallen-Kallela opiskeli Académie Julianissa ja Helene Schjerfbeck Académie Colarossissa. 1800-luvun lopun Pariisin yks...

Victor Levasseur, Ranskan kartta, julkaisusta Atlas National Illustre, 1852 Lähde: Wikimedia Commons Olen kertonut lyhyesti Richard Hallin elämänvaiheista blogipostauksessa Unohdettu kosmopoliitti . Tiedossa on, että Ranskaan muutettuaan hän asui ensin Pariisissa ja opiskeli yksityisissä taidekouluissa. Sittemmin hän asui kuusi vuotta Bretagnessa, Ranskan luoteisosassa. Vaimonsa kuoleman jälkeen - joka tapahtui tiettävästi vuonna 1891 - hän asui kahdeksan kuukautta luostarissa Nantesissa. Tiedossa ei kuitenkaan ole tarkemmin koska hän asui näillä paikkakunnilla. Osoitteet Olen hyödyntänyt Musée D’Orsayn salonkeja koskevaa tietokantaa edellisessä blogipostauksessa Muistoja Pariisin salongeista . Tietokannasta löytyi noiden tietojen lisäksi Richard Hallin osoitteet niiltä vuosilta, joina hänellä oli teoksia esillä salongeissa. Poikkeuksena on vuosi 1888, jolloin osoitetta ei ole kerrottu. Lisäksi vuonna 1889 Hallilta ei ollut teoksia mukana salongissa, joten siltäkin vuodelta puuttuu os...

La fille du cabaretier Lähde: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k110430p/f235.item Käsittelin edellisessä blogipostauksessa teoksia, joita Richard Hallilta valittiin esille Pariisin salonkeihin vuosina 1883 - 1900. Hall on kertonut omista muistoistaan liittyen salonkeihin sanomalehti Uuden Suomettaren haastattelussa 24.10.1909 . Haastattelusta selviää, minne osa salongeissa esillä olleista teoksista ostettiin. Lisäksi tietoa teoksista löytyy Musée D'Orsayn ylläpitämästä tietokannasta , joka sisältää salongissa esitettyjen teosten ja taiteilijoiden tietoja. Osassa teoksista on mainittu niiden silloinen omistaja. Tiedot auttavat minua Hallin teosten etsimisessä. Uuden Suomettaren haastattelu Tässä taiteilijan omia näkemyksiä Pariisin salongeista. Haastattelu on tehty vuonna 1909 taiteilijan vieraillessa Suomessa: - Olen kuullut, ettette olisi wälittänyt niin paljo Parisin taidesalongista kuin ylimyssalongeista? Kysäisin leikillä. -Kuinka niin? Olenhan ottanut osaa Parisin "...

Yksityiskohta Pariisin salongin vuoden 1889 näyttelyluettelosta. Kuvalähde: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k202497x/f7.item Tukholman-opintojen jälkeen Richard Hall muutti Pariisiin. Ruotsin valtiolta saamansa matka-apurahan turvin hän jatkoi opintojaan yksityisissä taidekouluissa. Olen toistaiseksi löytänyt niukalti lähdeaineistoa Hallin Ranskan-vuosista, joten luodaan ensin katsaus teoksiin, joita häneltä oli esillä Pariisin salongeissa. Se oli aikanaan maailman suurin ja tunnetuin vuosittainen taidenäyttely, jossa oli esillä tuhansia maalauksia ja veistoksia. Pariisin salongin juuret ovat näyttelyissä, joita Académie royale de peinture et de sculpture (Kuninkaallinen maalaustaiteen ja kuvanveiston akatemia) järjesti vuodesta 1667 lähtien. Vuodesta 1737 alkaen näyttelyt olivat avoimia kaikelle kansalle. Teoksen esille saaminen Pariisin salonkiin tarkoitti kuninkaallista hyväksyntää, joka oli tuolloin suurin mahdollinen meriitti taiteilijalle. Näyttelyiden virallinen nimi oli ...

  Peter Paul Rubens (1577 - 1640), hänen ateljeensa: Kolme sulotarta Öljy kankaalle, 111 x 64 cm Kuva: Anna Danielsson / Nationalmuseum, CC-BY-SA Kirjoitin 23.6.2025 julkaisemassani blogikirjoituksessa Rubens-kopiosta, jonka perään Richard Hall kyseli kesällä 1881. Kansallisgallerian arkistossa säilyneestä kirjeenvaihdosta ilmeni, että kyse oli Peter Paul Rubensin Kolme sulotarta -teoksesta maalatusta kopiosta, joka oli ollut esillä Suomen Taideyhdistyksen tiloissa, ja jota taiteilija ei ollut saanut takaisin. Tuolloin totesin, ettei ole tietoa mistä maalauksesta tarkalleen ottaen oli kyse, koska Rubens maalasi useita versioita samasta aiheesta. Ruotsin kansallismuseon Kolme sulotarta Lukiessani Maria Görtsin väitöskirjaa Det sköna i verklighetens värld: akademisk konstsyn i Sverige under senare delen av 1800-talet (1999) tuli vastaan kohta, jossa hän kertoo kopioiden maalaamisesta osana opetusta. Jäljennöksen maalaamisen ei pitänyt olla vain tekniikan jäljittelyä, vaan taiteilijan...