Lapsuus
![]() |
Huberin talo Yrjönkadun ja Hallituskadun kulmassa Porissa kuvattuna vuonna 1898. Kuva: Edward Hall, Satakunnan Museo |
Hallin perhe muutti useita kertoja Richard Hallin lapsuudessa. Tämän tekstin tärkeimmät lähteet ovat seurakuntien virkatodistukset sekä Richard Hallin haastattelu, jonka hän antoi Uusi Suometar -sanomalehdelle vuonna 1909. Haastattelussa hän on kertonut myös lapsuusvuosistaan.
Täsmällisintä tietoa perheen muuttojen ajankohdista saa seurakuntien virkatodistuksista, joihin on kirjattu muuttopäivämäärät. Seurakuntien rekisterit ovat aluekohtaisia, joten olen tilannut virkatodistuksia kahdesta seurakunnasta. Rekisterien suuri asiakasryhmä ovat sukututkijat, ja virkatodistukset ovat maksullisia. EU:n tietosuoja-asetus GDPR ei koske kuolleita henkilöitä.
Varhaislapsuus Porissa
Richardin isoveli Edward syntyi 31.8.1857, ja perhe muutti Poriin 19.12.1859. Richard syntyi viisi kuukautta myöhemmin 18.4.1860 osoitteessa Yrjönkatu 2. Richard Hallin kummeina olivat rouva ja mamselli Londiser, apteekkari Wahlberg, herra ja rouva Gustav Sohlström sekä kauppias J. Selin. Tieto kummeista ilmenee Satakunnan Kansassa 12.9.1937 julkaistussa Eräs suuren maailman maalari -artikkelissa, jonka kirjoittaja kertoi käyneensä kysymässä asiaa Porin kirkkoherranvirastosta.Richard ja Edward kävivät kotikoulun, jossa vanhemmat toimivat opettajina: Äiti Alexandrine oli koulutettu sveitsiläinen “guvernantti” eli kotiopettajatar. Lisäksi tiedämme jo, että isä-William oli käynyt oman isänsä pitämää kotikoulua (ks. blogipostaus Isä ja isoisä). Mauri R. Hallin kirjoittaman, Satakunnan Kansassa 28.9.1975 julkaistun artikkelin mukaan veljekset oppivat “Porin mukulakivikatuja kipittäessään pian suomen kielen hyvin” ja puhumaan sitä paremmin kuin vanhempansa.
Varmaa tietoa ei ole siitä, miksi perhe muutti Poriin. Saattaa olla, että puutavarakauppaan perehtynyt William R. Hall sai alan töitä, koska sahateollisuus kasvoi tuolloin Porissa nopeasti ja ulkomaankauppa oli vilkasta. Yllä olevan valokuvan Yrjönkatu 2:n rakennuksesta on ottanut Edward Hall vuonna 1898. On mahdollista, että tämä yhä nykyäänkin olemassa oleva kivirakennus on Richard Hallin synnyinkoti. Toinen vaihtoehto on kuvassa näkyvä viereinen puurakennus, jonka osoite on myös Yrjönkatu 2.
![]() |
Ote Uuden Suomettaren julkaisemasta haastattelusta 24.10.1909. Nro 246, s. 12. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot |
Kaksi vuotta Helsingissä
Perhe muutti kirjansa Helsinkiin 29.10.1864. Richard oli tuolloin nelivuotias ja Edward seitsemän. Tässä kohdin hyppäämme Uuden Suomettaren henkilöhaastatteluun jossa taiteilija kertoo muistojaan Helsingistä:
- Ja täällä meidän ihanassa pääkaupungissako te sitten lapsuutenne vietitte?
- Sangen tarkkaan aluksi, mutta sen pahempi, vain kuudennelle vuodelleni! Juuri kun wiattomat lastenleikkimme Kaisaniemessä ja nykyisessä Lönnrotin puistossa, jossa Emil Wikströmin weistämä muistopatsas kohoaa, alkoivat tuntua joltakin samanikäisten tuttujen lasten kanssa, täytyi minun jättää tämäkin suurkapunki…
- Jonka te siis niiltäkin ajoilta Wielä muistatte?
- Hiukan. Niinpä muistan erään pienen onnettomuuden Kaisaniemessä, jossa olin kerran hukkua.
Samoin “Wänta lite” -leikit nykyisessä Lönnrotin puistossa… ja sen semmoiset pikkuasiat. Tuttavia perheitä oliwat m.m. Hultin, Lupanderin ja Meissnerin. Mutta, kuten sanottu, jo w. 1867 muuttivat wanhempani - nälkävuosien aikoina - Lontooseen, missä isäni sitten toimi liikemiehenä kahdeksan wuotta…
Hallin perheen osoitteiksi on kirkonkirjoihin merkitty vuosille 1856 - 1869 "2. Stadsdelen Gården No 4. vid Unionsgatan" sekä vuodelle 1965 "Andstenska stenhuset vid Wladimir gatan”. Jälkimmäinen tunnetaan nykyisin nimellä Kalevankatu, joka kulkee Lönnrotin puistikon vierestä.
Syytä muutolle Helsinkiin emme tiedä. Seuraavaksi perhe muutti Lontooseen, ja siihen saattoi vaikuttaa Hallin mainitsemat nälkävuodet. Suomessa oli saatu huono viljasato jo useina vuosina ennen varsinaisia nälkävuosia, mutta vuodet 1866-1868 osoittautuivat kaikkein pahimmiksi. Nälkäkriisin viimeisenä vuotena kuoli synkät 8% Suomen väestöstä.
Lontoo
Hallin perheen Lontoon-vuosista tiedämme niukalti - vain sen, mitä taiteilija on Uuden Suomettaren haastattelussa kertonut. Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirjoissa ei ole merkintää muutosta, koska sekä William että Alexandrine Hall on merkitty seurakunnan jäseniksi vuosille 1865 - 1906. Toisaalta perheen osoitemerkintä Unioninkadulla päättyy vuoteen 1869. Hallin oman kertoman mukaan muutto tapahtui vuona 1867.
- Ja niin tuli teistä englantilainen?
- Toistaiseksi. Meillä oli Lontoossa kotiopettaja, joka olisi tietysti ahtanut pikku päähäni, mitä suinkin ehti… mutta minäpä en paljoa hänen opetuksistaan wälittänyt, waan harrastin jo lapsena enimmän piirustusta…
- Lontoon kunink. taideakatemiaa te ette kuitenkaan ole nähnyt ollenkaan?
- En. Sillä isäni muutti pian Tukholmaan.
- Teistä tuli ruotsalainen?
- Ainakin kuudeksi wuodeksi eteenpäin… Ja nämä wuodet ne tietysti ratkaisiwat koulutuksenikin.
Perhe muutti siis vuoden 1875 aikoihin Tukholmaan. Tuolloin Richard oli 15-vuotias. Nuoresta iästään huolimatta Tukholma oli jo neljäs paikkakunta ja kolmas valtio, missä hän asui. Hall opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa vuosina 1875-1881, mitä käsittelen blogikirjoituksessa Opiskelu taideakatemiassa.
Kommentit
Lähetä kommentti