Taidemaalari Richard Hallin jalanjäljissä

La fille du cabaretier Lähde: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k110430p/f235.item Käsittelin edellisessä blogipostauksessa teoksia, joita Richard Hallilta valittiin esille Pariisin salonkeihin vuosina 1883 - 1900. Hall on kertonut omista muistoistaan liittyen salonkeihin sanomalehti Uuden Suomettaren haastattelussa 24.10.1909 . Haastattelusta selviää, minne osa salongeissa esillä olleista teoksista ostettiin. Lisäksi tietoa teoksista löytyy Musée D'Orsayn ylläpitämästä tietokannasta , joka sisältää salongissa esitettyjen teosten ja taiteilijoiden tietoja. Osassa teoksista on mainittu niiden silloinen omistaja. Tiedot auttavat minua Hallin teosten etsimisessä. Uuden Suomettaren haastattelu Tässä taiteilijan omia näkemyksiä Pariisin salongeista. Haastattelu on tehty vuonna 1909 taiteilijan vieraillessa Suomessa: - Olen kuullut, ettette olisi wälittänyt niin paljo Parisin taidesalongista kuin ylimyssalongeista? Kysäisin leikillä. -Kuinka niin? Olenhan ottanut osaa Parisin "...

Yksityiskohta Pariisin salongin vuoden 1889 näyttelyluettelosta. Kuvalähde: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k202497x/f7.item Tukholman-opintojen jälkeen Richard Hall muutti Pariisiin. Ruotsin valtiolta saamansa matka-apurahan turvin hän jatkoi opintojaan yksityisissä taidekouluissa. Olen toistaiseksi löytänyt niukalti lähdeaineistoa Hallin Ranskan-vuosista, joten luodaan ensin katsaus teoksiin, joita häneltä oli esillä Pariisin salongeissa. Se oli aikanaan maailman suurin ja tunnetuin vuosittainen taidenäyttely, jossa oli esillä tuhansia maalauksia ja veistoksia. Pariisin salongin juuret ovat näyttelyissä, joita Académie royale de peinture et de sculpture (Kuninkaallinen maalaustaiteen ja kuvanveiston akatemia) järjesti vuodesta 1667 lähtien. Vuodesta 1737 alkaen näyttelyt olivat avoimia kaikelle kansalle. Teoksen esille saaminen Pariisin salonkiin tarkoitti kuninkaallista hyväksyntää, joka oli tuolloin suurin mahdollinen meriitti taiteilijalle. Näyttelyiden virallinen nimi oli ...

  Peter Paul Rubens (1577 - 1640), hänen ateljeensa: Kolme sulotarta Öljy kankaalle, 111 x 64 cm Kuva: Anna Danielsson / Nationalmuseum, CC-BY-SA Kirjoitin 23.6.2025 julkaisemassani blogikirjoituksessa Rubens-kopiosta, jonka perään Richard Hall kyseli kesällä 1881. Kansallisgallerian arkistossa säilyneestä kirjeenvaihdosta ilmeni, että kyse oli Peter Paul Rubensin Kolme sulotarta -teoksesta maalatusta kopiosta, joka oli ollut esillä Suomen Taideyhdistyksen tiloissa, ja jota taiteilija ei ollut saanut takaisin. Tuolloin totesin, ettei ole tietoa mistä maalauksesta tarkalleen ottaen oli kyse, koska Rubens maalasi useita versioita samasta aiheesta. Ruotsin kansallismuseon Kolme sulotarta Lukiessani Maria Görtsin väitöskirjaa Det sköna i verklighetens värld: akademisk konstsyn i Sverige under senare delen av 1800-talet (1999) tuli vastaan kohta, jossa hän kertoo kopioiden maalaamisesta osana opetusta. Jäljennöksen maalaamisen ei pitänyt olla vain tekniikan jäljittelyä, vaan taiteilijan...

Jenny Nyström: Gustav Vasa som barn inför kung Hans (Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä), 1881 Öljymaalaus Kalmarin läänin museo Kuva: Wikimedia Commons   Kerroin edellisessä blogipostauksessa Kuninkaallisesta mitalista , jonka Hall voitti opiskellessaan Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Historiamaalauskilpailun aiheena oli Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä, ja ensimmäisen palkinnon saivat jaetusti Hall ja Jenny Nyström (1854 - 1946). Nyströmin teos kuuluu nykyään Kalmarin läänin museon kokoelmiin, kun taas Hallin teoksen sijaintipaikka on tuntematon. Käsittelen tässä kirjoituksessa voittajateosten sisältöä ja historiamaalauksen merkitystä tuon ajan Ruotsissa. Jenny Nyströmin voittanutta teosta käsitellään Alexandra Friedin ja Alexandra Herlitzin ruotsinkielisessä Konsthistoriepodden-podcastissa . Hallin versiosta en ole vielä löytänyt lähteitä. Suomalainen sanomalehdistö ei ilmeisesti uutisoinut Hallin voittoa, koska Kansalliskirjaston digitaalisesta s...

  Valokuva Richard Hallin maalauksesta Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä, 1881. Kuva: Mauri R. Hallin kirjeenvaihto, Porin taidemuseon arkisto      Olen kirjoittanut Richard Hallin opiskeluajasta postauksessa Opiskelu taideakatemiassa . Siinä hän kertoo voittaneensa viimeisenä opiskeluvuotenaan kunkinkaallisen palkintomitalin. Mitali oli korkein valtiollinen tunnustus valmistumassa olevalle opiskelijalle. Toisaalta palkinnon jakamisen aikaan vuonna 1881 oli jo nähtävissä merkkejä nuorten taiteilijoiden protestoinnista vanhanaikaiseksi koettua taideakatemian opetusta kohtaan. Tämän kirjoituksen tärkeimpänä lähteenä on Maria Görtsin väitöskirja Det sköna i verklighetens värld: akademisk konstsyn i Sverige under senare delen av 1800-talet (1999).    Jaettu ensimmäinen palkinto Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia järjesti kuninkaallisen mitalin palkintokilpailun vuonna 1881. Aiheena oli “Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä”. Palkinto julkiste...

  Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian mallikoulu vuonna 1874. H. Petersonin kaiverrus Ny Illustrerad Tidningissä. Lähde: Wikimedia  Commons Richard Hall pääsi Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan 15-vuotiaana vuonna 1875. Hän opiskeli siellä kuusi vuotta, valmistuen vuonna 1881. Hallin opiskelutovereihin lukeutui sittemmin merkittävän uran tehneitä taiteilijoita, kuten Anders Zorn ja Richard Bergh . Heistä monet kuuluivat 1880-luvun puolivälissä Opponenterna-ryhmän, joka nousi vastustamaan taideakatemian vanhanaikaiseksi koettua opetusta. Olen toistaiseksi löytänyt muutaman maininnan Hallin opiskeluajasta: Ensinnäkin hän kertoo siitä aiemmin mainitsemassani henkilöhaastattelussa Uusi Suometar -sanomalehdelle 24.10.1909 . Vuonna 1902 julkaistussa Nornan: Svensk kalender -kirjassa on Georg Nordensvanin kirjoittama luku Anders Zornin piirtämistä taideakatemian opiskelijoista. Taideakatemian opetus Ruotsin taideakatemian juuret ovat vuonna 1735 perustetussa Kuninkaallisess...

  Miten Richard Hallin englantilainen isä ja sveitsiläis-ranskalainen äiti päätyivät asumaan Suomeen 1800-luvulla? Lähteestä riippuen tiedot vaihtelevat, mutta joka tapauksessa tarina on aloitettava Hallin isoisästä John Hall of Tredennickistä. Laajimmat tiedot Richard Hallin isän puolen sukujuurista löytyvät Satakunnan Kansassa 12.9.1937 julkaistusta artikkelista, joka on siis tehty taiteilijan vielä eläessä. Artikkeli on kirjoitettu nimimerkillä Arctoterrannus. Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat tuohon artikkeliin ellen toisin mainitse. Isoisä John Hall of Tredennick Isoisä Halllin henkilöhistoriasta kerrotaan blogissa Kadonnutta aikaa . Siitä ilmenee, että John Hall oli syntynyt 6.5.1785 Lontoossa ja hänen suvullaan oli Tredneckin kartano Middlesexin piirikunnassa Englannissa. John Hall muutti jossakin vaiheessa elämäänsä Pietariin, ja sittemmin sieltä Suomeen. geni.com -sivuston mukaan hänellä oli kaikkiaan kahdeksan lasta, joista seitsemän äiti oli Louisa Hall. Kahdeksas la...

  Näkymä Ateneumin kokoelmanäyttelystä Ajan kysymys. Vasemmalla Akseli Gallen-Kallelan Démasquée, keskellä Antellin muotokuva samalta taiteilijalta, oikealla Hallin Odaliski. Yllä Charles-François Daubignyn Kuutamo meren rannalla.   Käydessä tutkimassa Kansallisgallerian arkistoja pääsin samalla näkemään Richard Hallin Odaliski-maalauksen. Se oli esillä Ateneumin kokoelmanäyttelyssä Ajan kysymys osiossa, joka kertoi H. F. Antellin kokoelmasta. Samaan kokonaisuuteen oli ripustettu mm. Akseli Gallen-Kallelan tunnettu Démasquée vuodelta 1888. Keräilijä Antellin tilaus Herman Frithiof Antell (1847-1893) oli syntyisin Vaasasta ja koulutukseltaan lääkäri. Hän keräsi elinaikanaan merkittävät raha-, esine- ja taidekokoelmat isältään saamansa miljoonaperinnön turvin. Vuodesta 1877 alkaen Antellilla oli vakituinen asunto Pariisissa, ja hän viihtyi kaupungin taiteilijapiireissä. Tuukka Talvio on kirjoittanut Antellista kattavan ja yksityiskohtaisen elämäkerran Frithiof Antell ja hänen...

Peter Paul Rubens: Kolme sulotarta, (1620-1624) Olin jo alkukeväällä yhteydessä Kansallisgallerian tutkimuspalveluihin, koska heillä oli tulossa kokoelmamuutto. Siitä johtuen arkistoaineistot piti tilata etukäteen, jotta ne olisivat kesällä katsottavissa. Aineistoja löytyikin paljon: lehtileikkeitä, muutama Hallin kirjoittama kirje ja kirjallisuutta, jossa taiteilija on mainittu. Aloitetaan kirjeistä: ne käsittelivät maalausta, joka oli ollut Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä, ja jonka kohtalosta Hall halusi päästä selvyyteen. Rubensin Kolme sulotarta Hall opiskeli Tukholman taideakatemiassa vuosina 1875 - 1881. Hän lienee maalannut opiskeluaikanaan kopion Peter Paul Rubensin (1577 - 1640) maalauksesta Kolme sulotarta. Kopioiden tekeminen vanhojen mestarien maalauksista oli tyypillistä ajan taidekoulutuksessa. Se oli keino perehtyä mestarien maalaustekniikkaan ja aiheen käsittelyyn.  Rubens maalasi useampia versioita kolmesta sulottaresta. Hallin tuotantoa kartoittaessani en ole ...

Vihjeitä menneisyydestä Taidemaalari Richard Hallin (1860-1942) tarina tuli kuusi vuotta sitten vastaan työpaikkani Porin taidemuseon arkistosta löytyneessä lehtijutussa, joka oli ilmestynyt Satakunnan Kansassa vuonna 1975. Siinä taiteilijan veljen pojanpoika Mauri R. Hall kertoi tämän historian hämäriin unohtuneen taiteilijan elämänvaiheista. Selvittelin tuolloin Hallin elämäntarinaa Internetistä löytyvistä lähteistä ja kirjoitin hänestä artikkelin suomenkieliseen Wikipediaan.    Richard Hall: La classe manuelle. École de petites filles (Finistère), 1889 (Käsityötunti, tyttökoulu (Finistère) Öljy kankaalle, 85 x 142 cm Musée des beaux-Arts de Rennes, Kansallisen nykytaiteen rahaston talletus, 1891 Kuva: Wikimedia  Commons   Vaiherikas elämä Richard Hallin elämä osoittautui varsin mielenkiintoiseksi: hänen isänsä oli britti, äiti sveitsiläis-ranskalainen. Hall syntyi Porissa, ja perhe muutti 1960-luvulla ensin Helsinkiin, sitten Lontooseen ja Tukholmaan. Richard Hall...