Opiskelu taideakatemiassa

 

Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian mallikoulu vuonna 1874.
H. Petersonin kaiverrus Ny Illustrerad Tidningissä.
Lähde: Wikimedia  Commons

Richard Hall pääsi Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan 15-vuotiaana vuonna 1875. Hän opiskeli siellä kuusi vuotta, valmistuen vuonna 1881. Hallin opiskelutovereihin lukeutui sittemmin merkittävän uran tehneitä taiteilijoita, kuten Anders Zorn ja Richard Bergh. Heistä monet kuuluivat 1880-luvun puolivälissä Opponenterna-ryhmän, joka nousi vastustamaan taideakatemian vanhanaikaiseksi koettua opetusta.

Olen toistaiseksi löytänyt muutaman maininnan Hallin opiskeluajasta: Ensinnäkin hän kertoo siitä aiemmin mainitsemassani henkilöhaastattelussa Uusi Suometar -sanomalehdelle 24.10.1909. Vuonna 1902 julkaistussa Nornan: Svensk kalender -kirjassa on Georg Nordensvanin kirjoittama luku Anders Zornin piirtämistä taideakatemian opiskelijoista.

Taideakatemian opetus

Ruotsin taideakatemian juuret ovat vuonna 1735 perustetussa Kuninkaallisessa Piirustusakatemiassa. Kuningas Kustaa III perusti kuninkaallisen taideakatemian vuonna 1773. Vuodesta 1780 lähtien taideakatemia toimi Tukholmassa osoitteessa Fredsgatan 12. Naispuolisia opiskelijoita hyväksyttiin ilman erityislupaa vuodesta 1864 lähtien. Arvokkaasta nimestään huolimatta kuninkaallisen taideakatemian opetusta ei koettu kovin laadukkaaksi, ja oli tavallista että opiskelijat kehittivät taitojaan myös yksityisissä taidekouluissa.

Koulun opetus jakautui 1870-luvulla kahteen osioon: perusopetukseen (principskolan) ja akatemiaan. Akatemiassa piirrettiin ja maalattiin antiikin veistotaiteen kipsikopioita, elävää mallia sekä maisemia. Opetus noudatteli Euroopassa yleistä taidekoulutusta, jossa etenkin antiikin Kreikan ja Rooman taidetta ihannoitiin. Nordensvan muistelee, että tupakansavun takia antiikkiluokan kipsipatsaita tuskin saattoi sanoa valkoisiksi.

Hallin omat kokemukset

Uuden Suomettaren haastattelussa Hall kertoo opiskeluajoistaan seuraavaa:

- Te Joudutte Kustavi III:n uusimman taideakatemian oppilaaksi?

- Jo paria wuotta nuorempana kuin oikeastaan oli luwallistakaan.

- Ja opettajananne akatemiasta oliwat..?

- Kreivi G. von Rosen, Malmström, Wallander ja Winge oliwat ohjaawinansa minua prinsiippiluokan alkeista kohti kunink. palkintomitalin korkeuksia?...
Se on, kuten tiedätte, korkein palkinto, minkä toiworikas nuorukainen siellä woi saawuttaa

- Ja sen te saawutitte.

- Ihme kyllä... kiitoslauseita kaikilla eri luokilla ja lopuksi mitalin, jota seuraa se, mikä parempaa on, nimittäin kolmentuhannen kruunun waltionapu ulkomaille kahdeksi wuodeksi…

- Ja miksi sanotte "ihme kyllä!"

-Siksi, etten mielestäni siellä paljo mitään oppinut.

-!!!

-Enimmän opin eräältä taiteilijalta, joka ei ollut akatemian opettajia. Tarkoitan maalaaja Perséusta (eli Bersjonia), jonka edessä maalailin Gripsholmassa, ennen kuin syksyllä 1881 jätin Ruotsin ja matkustin Parisiin.

Hallin mainitsemat opettajat olivat Georg von Rosen, August Malmström, Josef Wilhelm Wallander ja Mårten Eskil Winge. He olivat opetustehtäviensä ohella taidemaalareita, jotka kuvasivat taiteessaan mm. Ruotsin historiaa ja Skandinavian mytologioita sekä maisemia saksalaisen Düsseldorfin koulukunnan tyyliin. Taidemaalari Edvard Perséus piti vuodesta 1875 alkaen yksityistä taidekoulua Tukholmassa, ja hänestä tuli suosittu opettaja avarakatseisuutensa vuoksi.

Palettskrapin taiteilijamuotokuvat

Taideakatemian opiskelijat alkoivat julkaista Palettskrap-lehteä keväällä 1877. Lehden nimi tarkoittanee taidemaalarin paletille jääneitä maaleja. Lehti valmistettiin litografiatekniikalla sadan kappaleen painoksina. Vuonna 1880 Palettskrapissa julkaistiin Anders Zornin tekemiä muotokuvia opiskelutovereistaan. Zorn oli piirtänyt niitä malliluokan tauoilla, kun elävä malli lepäsi. Ikuistetuiksi tulivat Richard Hallin lisäksi mm. Bergh, Oscar Björck ja Georg Nordensvan.

Nordensvan mainitsee Nornan-vuosijulkaisun artikkelissa Richard Hallin:

Och där är Richard Hall, som är half engelsman on halft svensk men också litet finne, efter han är född i Finland, och gudarne vete, om han ej är från Schweiz på mödernet. Han är jägerian och är afritad i Palettskrap, där han promenerar utan öfverrock i vinterkylan. 

Suomennettuna: "Ja sitten on Richard Hall, joka on puoliksi englantilainen ja puoliksi ruotsalainen, mutta myös hieman suomalainen, koska hän on syntynyt Suomessa, ja luoja tietää, jos hän ei ole kotoisin Sveitsistä äidin puolelta. Hän on jägerian*, ja hänet on kuvattu Palettskrapissa, jossa hän kävelee ilman päällystakkia talvipakkasessa."

Monista muista opiskelutovereista Nordensvan on muistellut heidän erityispiirteitään taiteiljoina, mutta Hallin kohdalla tulee mainituksi lähinnä kansainvälinen tausta. Nopeasti tehty pieni muotokuva on taidokkaasti sommiteltu, kuvattavan tummien hiusten vastaparina on vasemman hartian tumma alue. 

 
*Päivitys 18.7.2025:  Ystäväni löysi selityksen jägerian-sanalle: se viittaa saksalaisen luonnontieteilijä Gustav Jägerin (1832 - 1917) suositukseen pukeutua karkeisiin luonnonkuituihin, kuten villaan. Hän oli julkaissut aiheesta kirjan Die Normalkleidung als Gesundheitsschutz (vapaasti suomennettuna "Tavallinen vaatetus terveyden suojelemiseksi") vuonna 1880. Lähde: Wikipedia

Anders Zorn: Richard Hall, 1880
Tussipiirustus
Lähde: Wikimedia Commons / 
Allhems Svenskt konstnärslexikon