Kuninkaallinen mitali

 

Valokuva Richard Hallin maalauksesta Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä, 1881.
Kuva: Mauri R. Hallin kirjeenvaihto, Porin taidemuseon arkisto

 

 

 Olen kirjoittanut Richard Hallin opiskeluajasta postauksessa Opiskelu taideakatemiassa. Siinä hän kertoo voittaneensa viimeisenä opiskeluvuotenaan kunkinkaallisen palkintomitalin. Mitali oli korkein valtiollinen tunnustus valmistumassa olevalle opiskelijalle. Toisaalta palkinnon jakamisen aikaan vuonna 1881 oli jo nähtävissä merkkejä nuorten taiteilijoiden protestoinnista vanhanaikaiseksi koettua taideakatemian opetusta kohtaan. Tämän kirjoituksen tärkeimpänä lähteenä on Maria Görtsin väitöskirja Det sköna i verklighetens värld: akademisk konstsyn i Sverige under senare delen av 1800-talet (1999). 

 

Jaettu ensimmäinen palkinto

Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia järjesti kuninkaallisen mitalin palkintokilpailun vuonna 1881. Aiheena oli “Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä”. Palkinto julkistettiin 11.5.1881. Jaetun ykkössijan saivat Jenny Nyström ja Richard Hall. Mustavalkoinen valokuva Hallin maalauksesta on säilynyt Porin taidemuseon arkistossa. Kuvan on lähettänyt taidemuseolle taiteilijan veljen pojanpoika Mauri R. Hall. Kuvan takana lukee, että “taulu on hävinnyt ja kovin etsitty”.

Jenny Nyströmin palkittu maalaus kuuluu Kalmarin läänin museon kokoelmiin. En ole onnistunut löytämään Hallin teosta ruotsalaisten museoiden kokoelmista. On siis todettava, että Hallin maalaus saattaa yhä olla kadoksissa. Saamme siis käsityksen maalauksesta ainoastaan mustavalkoisen valokuvan perusteella. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että teos on kuvattu maalaustelineessä ilman kehyksiä. Voiko alkuperäinen valokuva olla keväältä 1881, kun teos oli juuri valmistunut?

Kuninkaallinen mitali

Ruotsin kuningas on jakanut kuninkaallisia mitaleita palkintoina tunnustuksina erilaisista yhteiskunnallisista saavutuksista 1700-luvulta lähtien. Kuninkaallinen taideakatemia jakoi taiteen alan mitaleita opiskelijoilleen vuodesta 1866 lähtien. Kuninkaallinen mitalin merkitystä kasvatti se, että palkinto mahdollisti valtiollisen matkastipendin hakemisen. Tuolloin nimittäin ajateltiin, että taideakatemian koulutus loi perustan, ja valmistumisen jälkeen taiteilijan tuli kehittää omaa ilmaisuaan. Stipendi mahdollisti jatko-opiskelun esimerkiksi Pariisissa, joka oli 1880-luvulla taiteilijoiden suosituin matkakohde.

Maria Görtsin väitöskirjasta ilmenee, että vuosina 1866 -1892 palkintomitalin sai yhteensä 47 opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että kahden henkilön palkitseminen samalla kertaa oli melko tavallista. Valtiollisen matkastipendin saaminen oli sen sijaan huomattavasti harvinaisempaa: sen sai mainitulla aikavälillä vain 12 opiskelijaa. En ole vielä löytänyt kattavaa listaa palkituista. Vuoden 1881 palkintokilpailun voittajat olivat ajalleen harvinaisia: Jenny Nyström oli ensimmäinen nainen, joka sai kuninkaallisen mitalin ja Richard Hall ei ollut Ruotsin kansalainen. Lisäksi molemmat saivat matkastipendin, jonka turvin he pystyivät jatkamaan opintojaan Pariisissa.

Protestointia

Hallin vuosikurssi oli tasokas. Keväällä 1881 valmistuivat muun muassa Anders Zorn, Richard Bergh ja Johan Krouthén. Ainakaan Zorn ja Krouthén eivät osallistuneet palkintokilpailuun. Zornin muistelmista ilmenee, ettei hän pitänyt historiamaalauksesta. Lisäksi hän sai keväällä 1881 toisen varoituksen taideakatemian johtaja Georg von Rosenilta. Tämän seurauksena Zorn ilmoitti jättävänsä taideakatemian niin pian, kuin mahdollista. Tuen ilmauksena Krouthén teki samoin, ja ilmeisesti jätti myös osallistumatta kilpailuun huolimatta palkintoon sisältyvästä merkittävästä matka-apurahasta.

Protestointi taideakatemian vanhanaikaiseksi koettua opetusta vastaan alkoi siis jo tuolloin. Sittemmin vuonna 1885 Opponentit-ryhmittymä - johon sekä Zorn että Krouthén kuuluivat - osoitti taideakatemialle kirjelmän vaatien opetuksen, näyttelytoiminnan ja avustusten uudistamista. Keväällä 1881 lahjakkaiden opiskelutoverien jättäytyminen pois kilpailusta tarkoitti muille parempia mahdollisuuksia menestyä. Toisaalta ainakin Oscar Björck ja Acke Andersson osallistuivat kilpailuun, lisäksi Ruotsin kansallismuseo hankki Anderssonin version Kustaa Vaasasta ja kuningas Hannusta kokoelmaansa. 
 

Lopuksi

Kevään 1881 kuninkaallisen mitalin palkintokilpailu on kiinnostava episodi sekä Richard Hallin että kuninkaallisen taideakatemian historiassa. Siihen olisi kiinnostavaa paneutua tarkemmin, mutta se edellyttänee alkuperäislähteiden tutkimista mm. taideakatemian arkistossa.

Käsittelen erillisessä postauksessa historiamaalausta sekä Richard Hallin ja Jenny Nyströmin maalaamia versioita aiheesta Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä.