Antellin Odaliski

 

Näkymä Ateneumin kokoelmanäyttelystä Ajan kysymys. Vasemmalla Akseli Gallen-Kallelan Démasquée, keskellä Antellin muotokuva samalta taiteilijalta, oikealla Hallin Odaliski. Yllä Charles-François Daubignyn Kuutamo meren rannalla.

 

Käydessä tutkimassa Kansallisgallerian arkistoja pääsin samalla näkemään Richard Hallin Odaliski-maalauksen. Se oli esillä Ateneumin kokoelmanäyttelyssä Ajan kysymys osiossa, joka kertoi H. F. Antellin kokoelmasta. Samaan kokonaisuuteen oli ripustettu mm. Akseli Gallen-Kallelan tunnettu Démasquée vuodelta 1888.

Keräilijä Antellin tilaus

Herman Frithiof Antell (1847-1893) oli syntyisin Vaasasta ja koulutukseltaan lääkäri. Hän keräsi elinaikanaan merkittävät raha-, esine- ja taidekokoelmat isältään saamansa miljoonaperinnön turvin. Vuodesta 1877 alkaen Antellilla oli vakituinen asunto Pariisissa, ja hän viihtyi kaupungin taiteilijapiireissä.

Tuukka Talvio on kirjoittanut Antellista kattavan ja yksityiskohtaisen elämäkerran Frithiof Antell ja hänen testamenttinsa: museotoiminnan alkuajoilta Suomessa (2025). Siinä hän kertoo Antellin maksaneen vuonna 1883 loppusumman Richard Hallin maalauksesta Kylpijätär (La Baigneuse). Talvio toteaa, että ainut Antellin omistama naista esittävä maalaus on Odaliski. Hän olettaa, että teoksen aihe vaihtui muistiinpanon tekemisen jälkeen, “kuten Antellin tilauksien kanssa aina välillä näyttää tapahtuneen.” 

 

Richard Hall: Odaliski, 1883

Raukea Odaliski

Odaliski on varhainen Hallin maalaus - taiteilija oli 23-vuotias sen tehdessään. Maalauksessa nuori nainen makaa kyljellään itämaisilla tyynyillä. Naisen asento on raukea, hänen päänsä lepää tyynyllä tummat hiukset levällään. Naisen ainut asuste ovat pienet ballerinat, mikä korostaa hänen alastomuuttaan. Etualalla on vesipiippu, jonka letkun päätä nainen pitelee käsissään. Taustalla on viuhkapalmu ja sohva peitettyinä itämaisin tekstiilein. Naisen vieressä on metallinen, kenties vesipiippuun liittyvä teline.

Vesipiippua on aikojen saatossa käytetty paitsi tupakan, myös huumeiden polttamiseen. Naisen vapautunut hymy vihjaakin hänen nauttineen piipusta jotakin tupakkaa vahvempaa. Maalauksen tunnelma on hyvin epämuodollinen ja avoimen seksuaalinen. Sommitelma kertoo huolella valmistellusta hetkestä, jolloin nainen on katsojan - eli miehen - käytettävissä. Taustalla oleva tyhjä sohva vihjaa mitä seuraavaksi tapahtuu.

Orientalismi

Turkin kielestä odalik tarkoittaa kamarineitoa, mutta 1800-luvun länsimaisessa taiteessa odaliski yleistyi aiheena, jossa kuvattiin eroottisesti haaremin naista. Yksi tunnetuimmista aiheen kuvauksista on Jean-Auguste-Dominique Ingres'n Suuri odaliski vuodelta 1814.

Orientalismi oli länsimaisessa kulttuurissa luotu, eksotisoitu mielikuva itämaista. Se oli suosittu aihe 1800-luvun eurooppalaisessa taiteessa. Nykyään taidehistorian tutkimuksessa suhtaudutaan orientalismiin ilmiönä kriittisesti, koska se loi yksinkertaistetun ja romantisoidun kuvan lähi- ja kaukoidän maista, joita eurooppalaisten valtiot olivat ottaneet siirtomaikseen.

Hallin Odaliski-maalauksen interiööriä voisi kutsua köyhän miehen orientalismiksi, koska itämainen tunnelma on rakennettu tekstiilien, vesipiipun ja huonekasvin avulla. Aivan toisenlainen vaikutelma välittyy Gunnar Berndtsonin maalauksesta Almée, egyptiläinen tanssijatar. Sekin kuuluu Antellin kokoelmaan. Maalaus on valmistunut vuonna 1883 Kairossa, missä taiteilija oleskeli. Interiööri on huolella kuvattu ja kertoo taiteilijan perehtyneisyydestä aiheeseensa.

 

Gunnar Berndtson: Almée, egyptiläinen tanssijatar, 1883

Eroottisen taiteen kokoelma

Susanna Pettersson on kertonut kirjassa Lumoutuneet. Tarinoita taiteen keräilystä 1800-luvun Suomessa (2004), että yksinään elänyt Antell piti erityisesti maisemista ja naiskuvista, jotka “ruokkivat aistillisia fantasioita”. Maalausten lisäksi hän keräili erityisesti Venus- ja Bacchus-aiheisia veistoksia. Lisäksi Antellilla oli noin seitsemänkymmenen niteen eroottisen kirjallisuuden kokoelma. Eittämättä Hallin Odaliski oli osa tätä kokonaisuutta.

Antell kuoli vuonna 1893 vain 45-vuotiaana kodissaan Pariisissa. Testamentissaan hän lahjoitti omaisuutensa Suomen kansalle ja sitä edustaville säädyille. Antellin taidekokoelmaan kuului tuolloin 48 maalausta ja 28 veistosta. Alkuperäinen kokoelma vaikuttaa yllättävän pieneltä kun ajattelee, että Antell osti ensimmäisen taideteoksensa vuonna 1874. Richard Hallin teoksia kokoelmaan kuului kaikkiaan kaksi kappaletta, niistä toinen oli öljyvärimaalaus Pääharjoitelma vuodelta 1882. Eroottisen kirjallisuuden kokoelma hävitettiin taiteilijan kuoltua.

 

Kuvalähteet:

Näkymä Ateneumin kokoelmanäyttelystä Ajan kysymys.
Kuva: Anni Saisto

Richard Hall: Odaliski, 1883
öljy kankaalle, 52,5 × 81,5 cm
valtion talletus, 1893, A I 561
Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelmat, H. F. Antellin testamenttikokoelma
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Gunnar Berndtson: Almée, egyptiläinen tanssijatar, 1883
Öljy puulle, 45 × 37,5 cm
Testamenttilahjoitus Antellin kokoelmiin, 1920, A II 1396
Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelmat
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen