Historiamaalaus Kustaa Vaasasta

Jenny Nyström: Gustav Vasa som barn inför kung Hans
(Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä), 1881

Öljymaalaus

Kalmarin läänin museo
Kuva: Wikimedia Commons

 

Kerroin edellisessä blogipostauksessa Kuninkaallisesta mitalista, jonka Hall voitti opiskellessaan Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Historiamaalauskilpailun aiheena oli Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä, ja ensimmäisen palkinnon saivat jaetusti Hall ja Jenny Nyström (1854 - 1946). Nyströmin teos kuuluu nykyään Kalmarin läänin museon kokoelmiin, kun taas Hallin teoksen sijaintipaikka on tuntematon. Käsittelen tässä kirjoituksessa voittajateosten sisältöä ja historiamaalauksen merkitystä tuon ajan Ruotsissa.

Jenny Nyströmin voittanutta teosta käsitellään Alexandra Friedin ja Alexandra Herlitzin ruotsinkielisessä Konsthistoriepodden-podcastissa. Hallin versiosta en ole vielä löytänyt lähteitä. Suomalainen sanomalehdistö ei ilmeisesti uutisoinut Hallin voittoa, koska Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistosta ei löydy mainintoja palkinnosta. Maria Görts käsittelee historiamaalauksen asemaa yleisemmin väitöskirjassaan Det sköna i verklighetens värld: akademisk konstsyn i Sverige under senare delen av 1800-talet (1999). 

Taideakatemia ja historiamaalaus

1700-luvulla perustetulla taideakatemialla oli pitkään hyvin hallitseva rooli Ruotsin kuvataide-elämässä. Se perustettiin kuninkaan käskystä, ja esikuvana toimi Ranskan taideakatemia. Taideakatemian tehtävänä oli antaa koulutusta kuvataiteessa ja edistää ruotsalaista taidetta. Jälkimmäistä tavoitetta se toteutti mm. järjestämällä näyttelyitä sekä jakamalla palkintoja ja avustuksia taiteilijoille. Vuoteen 1873 asti taideakatemia vastasi myös valtion taidehankinnoista. Taideakatemian johtava rooli haastettiin vasta vuonna 1885, jolloin Opponentit-ryhmä alkoi vaatia uudistuksia ja järjestää omia näyttelyitä.

Ruotsin 1800-luvun taideihanteissa vallitsi taideakatemian määrittelemä hierarkia: maalaustaide jaettiin historiamaalaukseen, laatukuviin ja maisemamaalaukseen. Historiamaalaus oli kaikkein arvostetuin maalaustaiteen muoto. Sama arvoasteikko päti monissa muissa Euroopan maissa. Historiallisten aiheiden kuvaaminen oli keino kertoa suurista hetkistä valtioiden historiassa. Siten luotiin yhteistä ymmärrystä menneisyydestä. Historiamaalaus jakautui edelleen maallisiin ja symbolisiin aiheisiin. Nuoren Kustaa Vaasan ja kuningas Hannun kohtaaminen sijoittuu maallisten aiheiden kategoriaan, jälkimmäinen tarkoitti uskonnollisia ja mytologisia aiheita.

Tarina Kustaa Vaasasta ja kuningas Hannusta

Friedin ja Herlitzin mukaan Taideakatemian kilpailun aikaan haluttiin, että menneisyyden merkkihenkilöitä kuvattiin ihmisinä, eikä niinkään ylevinä hahmoina. Pappi ja historioitsija Anders Fryxell (1795 - 1881) oli 1880-luvulla Ruotsin tunnetuimpia historioitsijoita. Hän julkaisi 46-osaisen kirjasarjan Berättelser ur svenska historien (Kertomuksia Ruotsin historiasta). Fryxellin kertomukset eivät täyttäneet tieteellisiä kriteereitä, mutta hän osasi kuvata historiallisia henkilöitä elävästi. Se teki Fryxellin teksteistä suosittuja myös ajan historiamaalareiden keskuudessa.

Jenny Nyström käytti Fryxellin kertomusta maalauksensa lähtökohtana. On mahdollista, että Hall teki samoin. Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä -aiheen tapahtuma sijoittuu vuoteen 1499. Fryxellin kuvaus on osassa kolme Innehållande Lutterska tiden. Afd. 1. Gustaf I och Erik XIV:

Konung Johan var en gång 1499 på besök hos gamle herr Sten och såg der den nio-åriga gossen löpa kring salen. Han kallade honom till sig och betraktade hans sköna och lifliga ansigte, klappade honom slutligen på hufvudet och sade: “Nog blifver du en man uti dina dagar, derest du får lefva”. Sedermera, besinnade gossens utmärkta anlag och höga slägt, fruktade han i honom ett stort framtida hinder för Sveriges kufvande under Danmark. Han begärde derföre af herr Sten att få till Danmark föra det artiga barnet, att der hos kongungen uppfostras.

Vapaasti suomennettuna kuvaus kuuluu: "Kuningas Hans vieraili kerran vanhan herra Stenin luona vuonna 1499, ja näki yhdeksänvuotiaan pojan juoksentelevan salissa. Hän kutsui pojan luokseen ja katseli tämän komeita ja ihastuttavia kasvoja, taputti häntä lopuksi päähän ja sanoi: 'Sinusta tulee suuri mies vielä elinaikanasi, jos saat elää'. Myöhemmin, kun hän huomasi pojan erinomaisen luonteen ja korkean syntyperän, hän pelkäsi, että hänestä tulisi suuri este Ruotsin alistamiselle osaksi Tanskaa. Siksi hän pyysi Steniä tuomaan hyväkäytöksisen lapsen Tanskaan kuninkaan kasvatettavaksi." Tarina päättyy siihen, ettei Sten Sture suostu antamaan nuorta Kustaa Vaasaa Tanskan kuninkaan kasvatettavaksi.

Vuonna 1499 Ruotsi, Tanska ja Norja muodostivat Kalmarin unionin. Kuningas Hannu toimi maiden kuninkaana. Sten Sture oli kolmea vuotta aiemmin menettänyt asemansa pitkäaikaisena Ruotsin valtionhoitajana. Ruotsi oli osa Kalmarin unionia vuoteen 1523 asti, mutta kapinoi jatkuvasti Tanskaa vastaan. Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin valtionhoitaja vuonna 1521, ja kahta vuotta myöhemmin Ruotsi irtautui Kalmarin unionista hänen johdollaan. Kustaa Vaasa kruunattiin vuonna 1523 Ruotsin kuninkaaksi. Hän hallitsi maata lähes neljä vuosikymmentä.

Valokuva Richard Hallin maalauksesta
Gustaf Wasa som barn inför Konung Hans (Kustaa Vaasa lapsena kuningas Hannun edessä), 1881.
Kuva: Mauri R. Hallin kirjeenvaihto, Porin taidemuseon arkisto

Kaksi tulkintaa

Fryxellin kertomus kuvaa siis Kustaa Vaasan kyvykkyyttä hallitsijana, jonka vihollismaan kuningas havaitsi jo tämän ollessa lapsi. Tätä tilannetta Nyström ja Hall ovat kuvanneet molemmat omilla tavoillaan. Ajan historiamaalausten kuvakieleen kuuluu tyypillisesti ryhmä ihmisiä ja se, että maalauksen jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty ja merkityksellinen. Tarkastelen tässä tekstissä vain joitakin piirteitä molemmista maalauksista - siinä määrin kuin se on mahdollista, kun Hallin versiosta on saatavilla mustavalkoinen valokuva.

Nyström on kuvannut kuningas Hannun istumassa kuvan vasemmassa reunassa. Hänen edessään seisoo nuori Kustaa Vaasa, jonka selän takana, oikeassa reunassa on tyhjä tuoli. Tuolin päällä on miekka. Miekan kahva erottuu kuvassa hyvin, koska kahvan takana on vaalea pöytäliina. Muutoin päähenkilöiden tausta on tumma, ja pöydän takaa erottuu neljä henkilöä seuraamassa tilannetta. Kuningas Hannun vasemmalla puolella on hovimestari, joka on kumartunut silittämään koiraa.

Hallin sommitelmassa kuningas Hans istuu kuvan oikeassa reunassa, ja nuori Kustaa Vaasa seisoo hänen vasemmalla puolellaan. Vasemmalla istuu nainen, hänen vierellään on lapsi ja seisova, parrakas mies. Miehen vyöltä roikkuu miekka, jonka kahvaan hänen toinen kätensä on tarttunut. Nainen ja mies lienevät Sten Sture ja hänen vaimonsa Ingeborg Åkersdotter. Kuningas Hannun ja Kustaa Vaasan takana on pöytä ja kaksi henkilöä.

Nyströmin versiossa sommitelma on tiiviimmin rajattu, ja siinä korostuvat Kuningas Hannu ja Kustaa Vaasa. Lapsi kohtaa silloisen hallitsijansa yksin ja pelottomasti. Tyhjä tuoli viittaa kuninkaan valtaistuimeen, ja se sekä miekka eivät jätä epäselväksi Kustaa Vaasan tulevaa asemaa hallitsijana. Hallin tulkinnassa keskeisiä henkilöitä on neljä: Kuningas Hannu, Kustaa Vaasa sekä Sten Sture ja Ingeborg Åkersdotter. Sten Sture ja häntä molemmin puolin olevat henkilöt muodostavat sommitelmassa kolmion, jonka huippuna Sture on. Siten Hall on korostanut hänen asemaansa lapsen suojelijana. Samalla sommitelma muistuttaa Sturen johtajuudesta - hän toimi 24 vuotta Ruotsin valtionhoitajana.

Lopuksi

Vuoden 1881 historiamaalauskilpailu sijoittuu mielenkiintoiseen taitekohtaan, jolloin taideakatemian valta alkoi murentua, ja taiteilijat halusivat kuvata aiheita omista elinympäristöstään. Historiamaalaus on kuitenkin kiinnostava lajityyppi, johon kerrostuu useampia tarinoita: aikalaisten historiankirjoitus, myöhempi historiantutkimus ja -kirjoitus sekä taiteilijan tulkinta tapahtumasta. Pohjimmiltaan historiamaalaukset ovat vallankäyttöä, koska historialliset tapahtumat on valjastettu toteuttamaan tilaajan tavoitteita.

Kilpailussa sekä Nyströmin ja Hallin versioissa on vielä paljon tutkittavaa, jota en tässä käsitellyt. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, miksi J.A.G. Acken versio hankittiin Ruotsin kansallismuseon kokoelmaan, muttei voittaneita maalauksia. Laajempi tutkimus edellyttää paneutumista myös arkistolähteisiin. 
 

 

J.A.G. Acke: 
Gustav Vasa inför kung Hans (Kustaa Vaasa kuningas Hannun edessä), 1881 
Öljy kankaalle, 110 x 149 cm
Ruotsin kansallismuseo
Kuva: Ruotsin kansallismuseo