Vanderbiltien muotokuvat

 Vasemmalla: W.K. Vanderbilt, kuva noin 1900. Lähde: Wikimedia Commons
Oikealla: Valokuva Richard Hallin maalauksesta Mr. W. K. Vanderbilt, Lähde: Hall Richard Pintor [1930s-1960s], British Library


Richard Hall teki lopullisen läpimurron muotokuvamaalarina keväällä 1901, jolloin hän piti yksityisnäyttelyn Galerie Georges Petit’llä. Kerroin näyttelystä blogikirjoituksessa Menestysnäyttely Pariisissa. Saman vuoden syksyllä hän maalasi Pariisissa muotokuvan herra Vanderbiltistä, joka kuului Yhdysvaltojen rikkaimpiin sukuihin. Vuotta myöhemmin, syksyllä 1902 Hall on kertonut matkustaneensa New Yorkiin maalaamaan suvun muita jäseniä.

Tämä kirjoituksen laatiinen on ollut poikkeuksellisen hankalaa, koska keskenään ristiriitaisia tietoja on löytynyt paljon. Lähteinä ovat olleet vanhat sanomalehtiartikkelit ja British Libraryn julkaisema Hall Richard Pintor [1930s-1960s] -arkisto. Arkisto on syntynyt, kun Hall lähetti Argentiinassa asuessaan Haynes-kustantamolle portfolionsa. Siinä on lukuisia mustavalkoisia valokuvia Hallin 1900-luvulla maalaamista muotokuvista. Arkistosta ei ilmene mistä kuvat ovat peräisin, mutta ne ovat painettuja. Kuvien yhteydessä olevat tiedot ovat osin epäyhtenäisiä aiemmin keräämieni teostietojen kanssa. Erityisesti vuosiluvut eivät täsmää. Lisäksi kiitän seuraavien museoiden kuraattoreita avusta: Biltmore Estate, Preservation Society of Newport County ja Suffolk County Vanderbilt Museum and Planetarium.

William K. Vanderbilt

Vanderbiltien suvun omaisuuden loi Cornelius Vanderbilt (1794 - 1877) laiva- ja rautatieliikenteellä. Hänellä oli 13 lasta, ja suvusta kasvoikin laaja. Suvussa suosittiin samoja etunimiä. William K. Vanderbiltejä oli kaksi: isä William Kissam Vanderbilt I (1849 - 1920) ja poika William Kissam Vanderbilt II (1878 - 1944). Richard Hallin maalaamassa muotokuvassa on William Kissam Vanderbilt I. Yhdennäköisyys hänestä samoihin aikoihin otettuun valokuvaan on ilmeinen.

William K. Vanderbilt I johti suvun omistamia rautateitä vuoteen 1903 asti. Hän oli omistautunut kilpahevosten kasvattamiselle, lisäksi hän harrasti mm. taiteen keräämistä. Avioeron jälkeen vuonna 1895 W. K. Vanderbilt osti linnan Ranskan Ala-Normandiasta, jossa hän kasvatti kilpahevosia. En ole löytänyt tietoa hänen tarkemmista elämänvaiheistaan esimerkiksi elämäkerran muodossa. Voidaan kuitenkin todeta, että hänen on täytynyt oleskella Ranskassa.

Muotokuva

Ranskalainen sanomalehti La Patrie uutisoi 30.10.1901: "Muotokuvamaalari Richard Hall, jonka viimeisin näyttely herätti paljon huomiota, työskentelee parhaillaan muotokuvien sarjan parissa, joihin kuuluu myös herra Vanderbiltin muotokuva. Tarpeetonta sanoa, että jokainen niistä on todellinen taideteos, joka tulee saamaan todellisen menestyksen Amerikassa." Uutinen ei kerro kuvattavan etunimeä. Joulukuun 23. päivä 1906 The New York Times julkaisi Hallin haastattelun, jossa kerrotaan hänen maalannen muotokuvan Mr. William K. Vanderbiltistä Pariisissa.

Alkuperäisestä muotokuvasta on säilynyt mustavalkoinen valokuva British Libraryn julkaisemassa Hall Richard Pintor [1930s-1960s] -arkistossa. Valokuvan yhteydessä on merkintä “Paris, 1903 - Galerie Knoedlar”. Arkistossa on paljon kuvia Hallin tekemistä muotokuvista samantyyppisin merkinnöin. Niiden perusteella voi olettaa, että Pariisi tarkoittaa maalauspaikkaa ja Galerie Knoedlar paikkaa, jossa muotokuva on ollut esillä. Tässä tapauksessa merkinnän täytyy viitata New Yorkissa toimineeseen Galerie Knoedleriin, jossa Hallilla oli yksityisnäyttelyt vuosina 1903 ja 1907. 

Tämän blogitekstin kirjoittamisen aikaan ainut tiedossa oleva Richard Hallin maalaama William Kissam Vanderbilt I:n muotokuva sijaitsee Yhdysvalloissa, Suffolk County Vanderbilt Museum and Planetariumissa. Museon kokoelmatietojen mukaan se on valmistunut vuonna 1911. Muotokuvasta on tehty kolme F.W. Wrightin maalaamaa kopiota, jotka sijaitsevat Vanderbilt-yliopistossa Tennesseessä, The Preservation Society of Newport Countyssä Rhode Islandilla ja Vanderbilt Museum and Planetariumissa.

Suuri palkkio ja suojatullit

Hall on kertonut sanomalehti Uuden Suomettaren haastattelussa 24.10.1909 saaneensa 50 000 markan palkkion W. K. Vanderbiltin muotokuvasta. Se vastaa nykyrahassa lähes 280 000 euron rahasummaa. Taiteilijan mukaan palkkio oli suuruudessaan ainutkertainen: “toiset weljet maksoivat vain 20 000”. Palkkioiden suuruusluokka kertoo paitsi taiteilijan suosiosta, myös maksukykyisestä asiakaskunnasta. Se oli lisääntynyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneen teollistumisen tuoman vaurauden myötä.

Toisaalta 1800-jälkipuolella maailmankaupassa oli käynnistynyt kehityskulku, jonka myötä monet valtiot alkoivat suosia suojatulleja. Niiden tavoitteena oli suojella oman teollisuus- ja maataloustuotantonsa kehitystä. Yhdysvallat lukeutui näihin maihin, ja siitä tuli protektionismin tärkeimpiä kannattajia. Tulleja korotettiin useasti, ja toisen maailmansodan kynnyksellä vuonna 1914 Yhdysvaltojen tullit olivat maailman korkeimpia. Taidehistorioitsija Sixten Ringbomin mukaan tämä hankaloitti Ranskassa asuneiden taiteilijoiden teosmyyntiä. Protektionismi saattaa osaltaan selittää Hallin pitkiä vierailuja Yhdysvaltoihin, ja muutenkin lisääntynyttä matkustamista.

 

Mrs. Alfred G. Vanderbilt
Lähde: Hall Richard Pintor [1930s-1960s], 
British Library

New Yorkiin

Richard Hall on kertonut Uuden Suomettaren haastattelussa matkustaneensa ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin syksyllä 1902. Toisaalta ranskalainen sanomalehti Le Figaro uutisoi 23.4.1902, että taidemaalari Richard Hall lähti eilen New Yorkista Kaiser-Wilhelm -laivalla ja saapuu Pariisiin 28. tai 29. huhtikuuta. Hänen on siis täytynyt vierailla New Yorkissa jo alkuvuonna 1902.

Hall muistelee haastattelussa: “William Wanderbilt sai minut lähtemään Parisista... muotokuvaamaan mm. hänen molemmat weljensä Alfred ja Reginald W:n puolisoinensa, lapsinensa.” Tosin W. K. Vanderbiltillä ei ollut tämän nimisiä veljiä, vaan Alfred ja Reginald olivat hänen veljensä Cornelius Vanderbilt II:n lapsia. 

British Libraryn julkaisemassa arkistossa on valokuvat herra ja rouva Alfred G. Vanderbiltin muotokuvista. Kuvatut henkilöt ovat Alfred Gwynne Vanderbilt (1877 -1915) ja hänen puolisonsa Ellen Tuck Vanderbilt (1879 - 1948). Pariskunta oli avioitunut vuonna 1901. Syyskuussa 1902 ilmestynyt Harper’s Bazaar -lehti kertoo Hallin maalanneen Mrs. Alfred Vanderbiltin muotokuvan vieraillessaan New Yorkissa muutaman kuukauden ajan.

Mr. Alfred G. Vanderbilt
Lähde: Hall Richard Pintor [1930s-1960s], 
British Library




 

 

Kirjallisuutta:

Schön, Lennart: Maailman taloushistoria. Teollinen aika. Osuuskunta Vastapaino, Tampere 2013.

Sixten Ringbom: Pohjoismainen 80-luku: Todellisuutta, ilmaa ja valoa. Julkaistu kirjassa Pohjoismainen taide 1880-luvulla, Amos Andersonin taidemuseo 1986.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Isä ja isoisä - Britanniasta Pietarin kautta Suomeen

Unohdettu kosmopoliitti

Kuninkaallinen mitali